Pitkästä aikaa taas jotain kirjoitettavaa: kävin keskiviikkona 3kk kontrollissa Jorvissa. Ensin kävin sairaanhoitajan luona mittauksissa, siitä obesiteettilääkärin juttusille ja viimeiseksi ravitsemusterapeutille.
Sairaanhoitajan luona tosiaan pääsääntöisesti mittailtiin kaikenlaista. Uutena juttuna tuli kehonkoostumusmittaus, josta ei nyt hirveänä jäänyt mitään muuta käteen kuin tämän hetkinen paino: 122,9kg. Painoa tippunut siis leikkauksesta 12,3kg. Vyötärönympäryskin jälleen mitattiin ja oli mukava huomata viime lokakuusta luvun tippuneen 136cm > 126cm. Verenpaineet oli ok:t, samaten verensokeri.
Lääkärin juttusilla kerroin, etten nyt ihan itse ole kovin tyytyväinen tuohon 12,3kg pudotukseen, koska odotin että painoa olisi lähtenyt enemmän. (Mm. verrattuna samana päivänä leikatulla, saman ikäisellä ja lähtöpainoisella naisella, tippunut jo reilu 20kg.) Lääkäri tutkaili painohistoriaani ja totesi, että pitää ottaa huomioon että ennen leikkausta jo olin tiputtanut sen 25kg eli tässä vaiheessa maltillisempi painonpudotustahti on ihan ok. Paino on kuitenkin laskemaan päin ja odotettavissa on että ihan hyviä tuloksia leikkauksella joka tapauksessa saavutetaan, vaikkakin sitten vähän maltillisemmin.
Pari viikkoa sitten kävin luovuttamassa 8 tai 9 putkea verta ja lääkäri kertoili niiden tuloksia vastaanotolla. Kaikki arvot muuten ihan ok, mutta B12-vitamiinin lukemat oli alatasossa. Siihen yleensä leikatuilla aloitetaan pillerikuuri tai halvempi vaihtoehto on käydä ottamassa sairaanhoitajalta vitamiinipistoksia. Tässä vaiheessa kuitenkin yritetään ihan ruokavaliolla saada tilannetta korjattua, eli maksalaatikkoa mm. saa nyt luvan kanssa syödä kerran viikkoon tai vähintään kerran kahteen viikkoon. Maksapihviähän lääkäri olisi ensisijaisesti suositellut, mutta se ei oikein sovi makunystyröille. Onneksi maksalaatikko on yksi herkuistani, joten ei tuota suuria ongelmia lisätä se viikoittaiseen ruokalistaan. B12-vitamiinin lisäksi D-vitamiini oli alhaalla vaikka syön aamuin illoin Calcichew D3 Fortea. Nyt siis lisäksi otan 20mikrogrammaa D-vitamiinia joka päivä, tai tällä hetkellä tyhjennellään kaapissa jo olevia D-vitamiinivaratoja ja nautin 50mikrogrammaisen purutabletin joka toinen päivä. Labroissa siis ei ollut mitään mikä olisi selittänyt kaamean väsymykseni, joten lääkärin kanssa tulimme siihen lopputulokseen, että väsymys on puhtaasti stressiperäistä.
Lopuksi lääkäri otti puheeksi raskautumistoiveeni ja toivoi meidän odottavan vähintään sen vuoden, ehkä jopa puolitoista. Monen ylipainoisen tavoin sairastan PCOS:sää, joka saattaa hankaloittaa raskautumista. Tästä syystä hakeuduimme tutkimuksiin joskus vuosia sitten, jotta saisimme apua raskautumiseen, mutta tutkimuksia ei suostuttu aloittamaan ennen kuin olisin saanut painoa reilusti tiputettua. Silloin asuin toisessa kaupungissa ja painoraja tutkimusten aloittamiselle oli n. 80kg. Nyt kysäisin lääkäriltä, mahtaako Espoossa olla samainen painoraja ja lääkärin mielestä siihen ei ole mitään selkeää painorajaa täällä. Vuosikontrollin kohdalla arvioimme painon olevan jossain 90 kilon tietämille, joten lääkäri sanoi että voisi jo silloin pistää lähetettä eteenpäin, jotta tutkimukset voitaisiin aloittaa hyvissä ajoin. Täytän muutaman viikon päästä 30! Aikaa ei hirveänä ole tuhlattavaksi, joten mukavaa jos lääkäri tosiaan voi meidät jo pistää tutkimusjonoon ensi keväänä.
Ravitsemusterapeutilla ei ollut juurikaan mitään uutta. Kävimme jälleen läpi päivän ruokailurytmiä ja hirveän vaikea oli yrittää selittää millainen rytmi oli, koska juuri edellisenä päivänä olin viimeisen päivän töissä. Eli rytmi tulee näin kotona ollessa muuttumaan taas ihan toisenlaiseksi. Töissä ollessa ruokailuvälit venyivät usein liian pitkiksi, joten siihen nyt yritetään saada muutosta kun olen kotona ja on aikaa syödä ajan kanssa.
Stressitaso tosiaan on nyt huipussaan, viikon päästä muutamme uuteen kotiin, jäin tällä viikolla työttömäksi, miehen töissäkin alkaa kohta yt:t ja isäni syöpähoidot lopetettiin tuloksettomina. Pieni lottovoitto olisi nyt paikallaan. Ei se kaikkia ongelmia poistaisi, mutta helpottaisi hetkeksi! Nautin nyt hetken ihan täysin rinnoin työttömyydestä kesälomana, sillä en ole päässyt kesälomia vuosiin juurikaan pitämään, koska kaikki kesät on menneet töissä. Onneksi miehellä alkaa ensi viikolla myöskin kesäloma, niin päästään sitten yhteistä aikaa viettämään. Lähinnähän se tulee menemään muuttoa tehden, mutta pakko on ottaa pieni irtiotto kaikesta ja lähteä edes vaikka yhdeksi yöksi jonnekin pois näistä nurkista. Varataan vaikka hotellihuone jostain kauniista kaupungista ja unohdetaan hetkeksi kaikki stressi edes päiväksi! Hyviä ja edullisia lomakohteita sekä kauniita ajomaisemia saa siis vinkata kommentteihin :)
